Ondrasin vanhin tytär ilmestyi kuvaan Christianin aikoihin. Hän oli ollut aviossa lähikylässä, mutta vanhempien toimesta haettu kotiin saamansa huonon kohtelun takia. Rodicalla on synnynnäinen vaikea lonkkavamma. Vammastaan huolimatta hän on synnyttänyt kaksi lasta. Rodica liikkuu yläruumis kenossa lähes maan suuntaisesti, heilauttaen itsensä pienen kepin ympäri. Keppiä hän tarvitsee pysyäkseen pystyssä. Jalat ovat lähes aina pahasti turvoksissa, mutta tästä huolimatta Rodica tulee tarvittavat 250 metriä portilleni. Noiden metrien kävelemiseen kuluu tunti per suunta. En aina edes tiedä Rodican olevan portin takana, koska koirat ovat jo tottuneet häneen eivätkä hauku. Rodicalla on lähes poikkeuksetta mukanaan toinen lapsistaan.

Erikoisinta Rodicassa on se, että hän vaikuttaa aina niin hyväntuuliselta eikä ole koskaan osoittanut tyytymättömyyttä tai väheksyntää, vaikka saamiset minulta eivät aina ole olleet niin moninaisia. Kaikki mitä minulta on liiennyt, on otettu kiitollisena vastaan. Rodica ei koskaan myöskään oikeastaan mitään ole pyytänytkään, vaan olen itse olettanut hänen tarvitsevan apua ja alkanut pakata pusseihin erilaisia ruokatarvikkeita ja vähän muutakin tarpeellista. Olen monesti miettinyt kuinka voisin järjestää pysyvämpää apua Rodicalle, mutta ratkaisua en ole vielä löytänyt.